Tuhinat alkavat olla takanapäin, terveenä taas siis. Sukeltamaan tekisi mieli, mutta silti jää penetykset tekmättä ja syvemmät käymättä. Aikaa kuluu pahvilaatikoiden keräämiseen, työpaikan viimeisetkin varastot on koluttu näistä tyhjistä ruskeista teippiä repsottavista pahvikuutioista ja lisää tarvittaisiin. Aikaa kuluu myös niiden täyttämiseen. Täyttämisessä ongelmana on pahvikuutioiden sekä niiden kantajan kunnon ja kestävyyden arviointi. Kuinka paljon ja kuinka painavaa tavaraa voi pahvilaatikkoon laittaa, jotta laatikko pysyy edelleen kuosissaan ja kantajan selkä jotenkin terveenä niitä roudatessaan. Myös itse tavaran selvitytyminen pakkauksen sisällä olisi suotavaa. Ratkaisu: paljon jesaria ja pumppukärryt.

Toinen aikaani kuluttava, kouluttajakurssi, alkaa tänä viikonloppuna. Nuhat on siis hoidettu ja ainakin altaassa pääsee pinnan alle rääkättäväksi. Joudun muuten minäkin leikkimään tällä kertaa vain miesten kanssa, mutta ehkä me penetytöt tämä kestetään. Ja katsotaan nyt sujuuko kurssin testit hienosti optimoiden kuin keväällä assarikurssillakin. Kävin hommaamassa itselleni oikein uudet uikkarit. Myyjä ja makutuomari lupailivat parempaa liukua vedessä ja kuulemma näyttivät hyviltä, että eihän tässä voi epäonnistua.

Edelleen syvempiä odotellessa...