Keli on vaihtunut isoista loskahiutaleista täydelliseen auringonpaisteeseen. Ei juuri pilven hattaraa taivaalla. Kuumetta ei tunnu olevan, mutta jossain kurkun perällä tuntuu joku raastavan raastinraudalla. Lisäksi tekee mieli ottaa pikku torkkuja vähän väliä. Töissä jaksoin olla yllättävän hyvin ja sain tehdyksi vielä yhden version vertailunäytteitä, ne edelliset kun oli ihan peestä. Tuntuu ettei tuota labratakkia meinaa saada millään naulaan. Tämä tosin tarkoittaa viikonlopun uhraamista kirjoittamiselle. Katsotaan miten käy.

Ihan kauhistaa, että tässä on enää yksi viikko ennen pääsiäislomaa, ja sitten enää pari viikkoa niin tää homma olis vähän niinku pulkassa. Todella kummallista. En ole edes kauheasti ajatellut asiaa. Ainoastaan töiden saaminen kasaan alkaa vähän hermostuttamaan, mutta toisaalta pieni kiire saa mut aina aikaansaavammaksi, mistäköhän sekin johtuu. Pikkupakossa tuntuu aina tulevan tulosta.