Tänään tuli ihan hämmentynyt olo. Iltapäivällä viiden aikoihin päätin lähteä kämpälle pakkaamaan ja piti vaan ihan oikeasti uskoa, että meikäläisen artikkeli on noin kiitossanoja, lähteitä ja abstraktia vaille valmis. No pitää siihen vielä räpsiä muutamia kuvia, mutta teksti alkaa olla suurin piirtein valmis. Toisin sanoen, hyvillä mielin pääsiäislomalle ja sen jälkeen kaks viikkoa aikaa hienosäätöön. Täydellistä. Kyllä se pieni kiire vaan tekee tepposensa.

Suurinta tuskaa tuossa kirjoittamisessa kait teki kaikkien tulosten järjestäminen omassa päässä. Siihen tarvittiin käytännössä useita kertoja papereille tuhraamista ja rautalangasta vääntämistä. Kunnes lopulta sitten sai asiat jotenkin loogiseen järjestykseen, ainakin omassa mielessään. Siitä ne sitten olikin melko ripeästi kirjoitettavissa ihan lopulliseksi tekstiksi. Jännä näin jälkeenpäin pohtia asiaa ja omaa tyyliään tuottaa tekstiä.

Töistä pakkaamiseen. Rinkasta on nyt noin kaksi kolmas osaa täytettynä. Tavoitteena olisi saada roudattua kamaa suomeen mahdollisimman paljon. Olen jättänyt vaatekaappiin kahden viikon vaatevaraston, hyllyyn kaikki pakolliset paperit ja pari kirjaa sekä leffaa viihdykkeeksi. Ja hätätapauksissa saan hyvillä mielin käydä shoppailemassa. Eli takaisin olisi tarkoitus tulla ihan pelkän pikkurepun kanssa. Loppurojut saavat luvan mahtua tuohon pienen hevosen kokoiseen matkalaukkuun sitten huhtikuun viimoisena päivänä. Taktikointia. Tuo matkalaukku onkin seissyt tuossa nurkassa kohta puoli vuotta. Vielä pakkaamisen lisäksi pitäisi suoriutua siitä inhottavasta, niin inhottavasta tiskaamisesta. Ei kukaan haluaisi tulla tiskaamaan?