Juu, minä olen sellainen. Ihan oikeasti. Ainakin täällä saksassa.

Eilen työhuoneessani oleva printteri ei sanonut mitään. Huonetoverini huokaili ja tuskaili, paineli nappuloita printteristä ja omalta koneeltaan, huokaili ja tuskaili ja taas paineli nappuloita, kurkki printterin sisään ja lopuksi pari saksalainen reipas kirosana. Minä menin ja nappasin johdon seinästä ja tökkäsin takaisin. Printteri toimii jälleen.

Huonetoveristani alkoi taas kuulua ihmeellistä huokailua ja jupinaa tänään iltapäivällä. Kone valitti väärää salasanaa. Huokailuja ja uusia naputteluyrityksiä. Sitten lopulta siirtyi englantiin ja huokaili ja valitti. Hän ei millään olisi halunnut soittaa atk-tukeen sille niin epämiellyttävälle ja epäystävälliselle naiselle. Huokailua ja kirosanoja (kohta alan olla saksan kielen mestari). Nousen tuoliltani ja totean Capslockin olevan päällä. Kone tunnistaa oikean salasanan. Ihanaa että olet olemassa -kommentteja ja kiittelyä.

Eikö tämän puljun väelle ole koskaan kerrottu tietokoneiden ja printtereiden perusominaisuuksista?