Tiedä sitten
onko tämä kovin fiksua kirjoittaa julki, tekee mieli kuitenkin avautua,
mutta yritän tehdä sen mahdollisimman salamyhkäisesti. Jokainen voi
päätellä ihan oman tyylinsä mukaan ja tehdä haluamansa johtopäätökset,
mutta mitään en tunnusta.
Sain tehtyä labran hommat. Istuin
koneelle. Ja siellätähän se putkahti ihan yhtäkkiä. Viesti joka pisti
kovin ihmettelemään. Tämä ihmetys pisti taas meikäläisen ajatukset
vähän eteenpäin taas asiassa jos toisessa, vaikkeivat niin
suoranaisesti toisiinsa liittyneetkään. Niimpä ajattelin, ettei
kokeilenutta laiteta. Nettiin sitten vaan täyttämään kaavaketta. Onhan
tuo ollut mielessä jo pidemmän aikaa. Reilu puoli vuotta jos rehellisiä
ollaan.
Miksi tuollaisten kaavakkeiden on pakko sisältää niin
perkuleen pieniä laatikoita, joihin pitäisi ängetä vaikka kuinka
tekstiä, siis käytännössä melkein puolet elämästä kuitenkin.
Vihjallaanko siinä täyttämään hyvin hyvin lyhyesti vai tulkitaanko
kirjoittamisen pituudella vastaajan peräänantamattomuutta. No minä
tyttö kirjoitin koko ruudun täydeltä. Epäilyttää, että mahdetaanko koko
tekstiä edes lukea. Tosin, kaikki tapahtuu nykyään netissä.
Painoin liian hätäseen lähetä-nappulaa. En edes tarkistanut
kirjoitusvirheitä. Paniikki. Toisaalta jos he sellaisiin pikkuasioihin
kompastuvat, niin siitä ei voi päätellä kuin yhtä asiaa, turha vaiva.
Kuitenkin ajattelisi, että meikäläinen olisi jotain erityistä ja
toivottua, ainakin sillä perusteella mitä olen sivullisilta kuullut.
Toivon, että saan edes jotain palautetta. Olisi melko turhauttavaa jos
näin ei kävisi. Tosin en ole vielä ollenkaan päättänyt, että mitä
sitten jos saan palautetta, oli palaute sitten millaista tahansa.
Ihan jännittää.
keskiviikko, 7. helmikuu 2007
Kommentit