Tosiaan, sitä
alkoi nyt viimoinen viikko saksassa. En oikein vielä tiedä mitä
ajatella asiasta. Viikonloppu sujui kuitenkin oikein mukavasti kahden
hyvän ystävän seurassa.
Tytöt saapuivat iltapäivästä junalla.
Vastaan tuli kaksi erittäin pirteää tapausta, jotka roudasivat melko
painavia matkalaukkuja ja reppuja ja käsilaukkuja ja. Frankfurtissa oli
nimittäin vähän shoppailtu. Tiedän tunteen. Kaahasimme taksilla
kämpilleni ja levittäydyimme kaikkine kamoinemme kotoisasti. Ilta
menikin pääasiassa löhöillen. No kävimme me naapurikuppilassa
haukkaamassa iltapalaa ja olutta. Toinen tytteleistä tosin mutisi vähän
väliä veden ja limujen kalleutta verrattuna olueen, kun omassa
tilassaan alkoholin käyttö piti jättää vähemmälle.
Lauantaina nukuimme pitkään ja jatkoimme frankfurtin tyyliin
shoppailemalla ankarasti. Ensimäisestä kenkäkaupasta ei lähde kukaan
ennen kuin jokaisella on kenkälaatikko kainalossa. Siispä sääret ja
varpaat vilkkuivat, kun kolme neitiä hiihti ympäri kauppaa mitä
erilaisempia virityksiä jaloissaan samalla hihitellen ja kauhistelleen
hintalappuja. Seuraavaksi hyörittiin sovituskopeissa yhdessä ja
erikseen. Ja aina sovituskopille mennessä jokaisen kainalosta löytyi
vähintään se sylillinen vaatteita. Jälkeenpäin oli kisaa uusien
vaatekappaleiden lukumäärästä. Itse en pärjännyt kisassa ollenkaan,
olihan kyläilijöillä jo Frankfurtin mittainen etumatka. Kämpillä
esittelin upean ja törkeän hintaisen nahkahameeni, Frankfurtista
ostettu sekin, joka vähän tasoitti peliä.
Shoppailun väliin
vähän jäätelöä niin taas jaksoi pälyillä vaatehyllyjen välissä. Päivän
sapuskat päätettiin väsätä itse kämpillä illalla, mutta piknikille oli
päästävä. Olihan päivä aivan uskomattoman kaunis ja aurinkoinen. Siispä
levittäydyimme Main-joen rannalle auringon vielä pilkistellessä talojen
ylitse. Muhkeaa omenatorttua ja olutta, mielenkiintoinen yhdistelmä.
Pullonavaaja jäi kämpille, mutta onneksi eräs ystävällinen denso
huomasi neidot hädässä. Ilmeisesti yrityksemme avata pulloa avaimilla,
katukivetyksen reunalla, ym. rupesi vaikuttamaan niin epätoivoiselta,
että herra tuli ja poksautti korkit taivaan tuuliin sytkärillä. Isot
kiitokset hänele ja herkkujen kimppuun. Vilpoinen kuitenkin yllätti ja
jatkoimme piknikkiä sisätiloissa. Illalla kokkasimme täytettyjä
tomaatteja ja korkkasimme oikein kuohuviinipullon viikonlopun
kunniaksi. Loppuilta meni vanhassa olutkellarissa parantaessa maailmaa
valomerkkiin saakka, tosin tällä erää vain kahden hengen voimin.
Sunnuntaiaamuna krapula ohitettiin välinpitämättömillä katseilla ja
parilla buranalla. Hetimiten suihkun jälkeen lähdimme kapuamaan
Marienbergille, eli taas sitä linnaa katsomaan. Tosin linna näyttäytyi
minullekin uusin ilmein aivan mahtavassa auringonpaisteessa ja jäätelön
kera. Makeeta, ilma että jäätelö! Kävimme myös Residenssissä ja
paistattelimme aurinkoa Main-joen rannassa, jossa väkeä riitti.
Auringon vaikutukset näkyi parhaimmillaan tänäaamuna peiliin
tuijottaessa. Punaista ihoa siellä täällä. Pitänee investoida
vielä aurinkorasvaankin tämän viikon takia, mikä ei ehkä ole ihan
kamala juttu. Iltasella kävimme vielä syömässä kaupungintalon
kellarissa ähky snitselit, jonka jälkeen kierimme takaisin kämpälle ja
tutimaan. Aamulla oli melko aikainen herätys, kun tyttöjen juna lähti
lentokentän suuntaan jo vähän vaille seitsemän.
Mutta nyt
suomennan pomoni väkertämiä koukeroita artikkelistani ja yritän saada
teksiä muotoon joka miellyttäisi kaikkia. Hankalaa, mutta onneksi
aurinko paistaa :)
maanantai, 23. huhtikuu 2007
Kommentit