Sain viimoisetkin hölönpölinät artsuuni ja menin ylpeänä kiikuttamaan sitä pomolle. Siis ihan meinaat, että luen tuon, sanoi pomo kauhistuneena silmät pyöreinä. Juu-u, ihan niin aattelin, yritin hälle vikistä. No, onneksi hänen oloaan helpotti, että aikaa on nyt se kaksi viikkoa, kun meikä on vähän lomailemassa. Syvä huokaus ja sain kun sainkin ihan tyytyväiseltä näyttävän hymyn vastineeksi. Karkasin äkkiä paikalta, etten vaan saisi nyt mitään palautetta tai kommenttia. Ei tarvii niitä miettiä sitten lomalla. Nyt pitäis vielä mennä siivoomaan oma labrapaikka, töhnäpurkit roskiin ja silleesti.  Sitten viimoiset pakkaamiset ja junalla kohti Frankfurttia taas kerran.

Katsotaan nyt mitä se loma tuo tullessaan. Toiveena olisi paineilman hengittämistä, kalakamujen moikkaamista, mahdollisesti kiven koluamista ja hei pääsen testaamaan uuden tvikkarini, toivottavasti. Lisäksi toiveena olisi hauisten terästämistä seinällä tai kalliolla tai ehkä jopa jäällä. Onkohan toiveajattelua? Sitten kotona makoilua ja röhnötystä. Olen harkinnut jopa siivoamista, että olis sit kivempi tulla kotiin kuukauden päästä, mutta tämä on silleen vapaasti arvioitavissa ja harkittavissa. Kotiseutumatkailua on myös tiedossa, ovat omat ja kullan porukat sen verran puhelimessa uhkailleet, että taitaa olla parasta mennä käymään.